Valikko Sulje

Klaukkalan Martat – Naisia ajassa

Lyhyt historiikki

Valtakunnallinen Marttajärjestö on yli sadan vuoden ikäinen (113 v). Lucina Hagmanin vuonna 1899 perustaman järjestön tarkoituksena oli nostaa kotien ja kansan sivistystasoa naisten avulla. Niinpä yhdistykselle päätettiin antaa nimeksi ”Sivistystä kodeille”. Elettiin pahimpien sortovuosien aikaa, joten Venäjän hallitsevat piirit eivät myöntäneet sen nimiselle järjestölle perustamislupaa. Tällöin neuvokkaat naiset keksivät uudeksi nimeksi Martta-yhdistys, joka viittasi sopivasti Raamattuun, ja lupa heltisi.

Nykyisin Martat on lähinnä kotitalousneuvontajärjestö, jonka tarkoituksena on kotien sekä aineellisen että henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Martat on alusta asti ollut poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka pyrkii lisäämään jäsentensä tietoja ja käytännön taitoja. Varsinaisten ruoanvalmistus-, ravitsemus-, kodin talous- ja kuluttaja-asioiden lisäksi myös kulttuuriharrastukset, terveystietämys ja ympäristöasiat ovat lähellä Marttojen sydäntä. Marttajärjestö on myös aikuiskoulutusjärjestö, jonka ohjenuorana on ollut elinikäisen oppimisen periaate: Oppia ikä kaikki.

Klaukkalan Marttakerho perustettiin vuonna 1947, joten tämä vuosi on yhdistyksen 65. toimintavuosi. Nykyinen yhdistys toimi aluksi Kirkonkylän Marttayhdistyksen epäitsenäisenä, rekisteröimättömänä nk. marttakerhona, joka joulukuussa 1952 rekisteröitiin itsenäiseksi Klaukkalan Marttayhdistys ry:ksi. Yhdistyksen nykyinen nimi on Klaukkalan Martat ry.

Marttayhdistyksen perustamisajatusta oli väläytelty jo pitkään kylän naisväen tavatessa toisiaan. Niipä vihdoin 31. päivänä maaliskuuta 1947 kokoonnuttiin perustamiskokoukseen Klaukkalan kansakoululle. Perustamisen primus motorina toimi koulun opettaja Aini Averia, joka valittiin uuden yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Sihteeriksi valittiin Helmi Helokari, rahastonhoitajaksi Toini Helminen, varapuheenjohtajaksi Fanny Pohjanheimo ja muiksi johtokunnan jäseniksi Veera Ojamo ja Sirkka Rauta. Jäseniä ilmoittautui parikymmentä. Perustamiskokouksessa olleista jäsenistä on elossa vielä yksi, Sirkka Rauta, jonka 90-vuotissyntymäpäivää vietettiin marttaillan merkeissä 2.2.2012.

Klaukkala oli 1940-luvulla vielä pääasiassa maataloudesta toimeentulonsa saava tavallinen maalaiskylä, nykyisestä tiiviistä kaupunkimaisesta asutuksesta ei ollut tietoakaan. Siten suurin osa marttakerhoon liittyneistä jäsenistä oli emäntiä, mutta mukana oli myös opettajia ja liikeyrittäjiä eli kauppiaita. Kesät kuluivat iiviisti pelto- ja puutarhatöissä, talvet navetta- tai metsätöissä. Lehmiä Klaukkalassa oli aina 1970-luvulle asti lähes joka talossa.

Marttakerhon varsinainen toiminta käynnistyikin vasta syksyllä 1947, ja valittu johtokunta pohti ensimmäisissä kokouksissaan paitsi toiminnan suuntaviivoja myös sen rahoitusta. Päätettiin keskittyä aluksi varojen keräämiseen yhdistykselle myyjäisten ja maksullisten yleisten iltamien avulla. Myyjäiset ovatkin säilyttäneet asemansa yhtenä pääasiallisista varojenkarttuttamismuodoista tähän päivään asti. Alkuvuosina pidettiin kyläläisille ahkerasti iltamia ja pikkujouluja, joiden yleisömäärä oli 100 – 200 henkeä. Niiden suosio kuitenkin vähitellen hiipui yleisen ajanvietetarjonnan lisääntyessä.

Marttatoiminnan runkona olivat – ja ovat edelleen – marttaillat, joihin kokoonnuttiin yli viidenkymmenen vuoden ajan joka toinen viikko yleensä jäsenten koteihin. Ajat kuitenkin muuttuvat, ja viimeisten lähes kymmenen vuoden ajan marttailtoja on pidetty kerran kuukaudessa, nykyisin useimmiten yleisissä, kuten pankin, nuorisoseuran tai seurakunnan tiloissa.

Puheenjohtajana on kaikkein pisimpään toiminut Vieno Mäkinen (1952 – 1972 ja 1975 -1976) yhteensä 22 vuotta. Seuraavilla sijoilla ovat Helka Juvonen 11 vuotta (1977 – 1980 ja 1990 – 1996) sekä Pirkko Veijonen 7 vuotta (1999 – 2006). Vuoden 2010 alusta lähtien on puheenjohtajana toiminut Leena Puputti.

Sihteereistä pitkäaikaisin on ollut Kirsti Ojamo 20 vuotta (1959 – 1972 ja 1977 – 1982). Rahakirstun vartijoina ovat pisimpään toimineet Sirkka Rauta 13 vuotta (1950 – 1962), Raija Kortelainen 12 vuotta (1990 – 2001) ja Kyllikki Mäkinen 8 vuotta (1963 – 1970).

65 vuoden kuluessa Klaukkalan Marttojen toiminta on tuottanut kyläyhteisössämme monenlaisia tuloksia ja vireyttänyt kylän elämää. Aivan alkuajan suuri saavutus oli kahden kuukauden mittainen kudontakurssi vuonna 1949 Klaukkalan entisellä rukoushuoneella. Kurssille osallistui 25 kutojaa. Tätä kurssia voidaan pitää melko merkittävänä oman aikansa koulutusapahtumana, sillä Suomen Yleisradion toimittaja Valma Kivitie kävi haastattelemassa kurssilaisia, ja lähetys kuultiin valtakunnallisesta radiosta.

Tämän ikimuistoisen kudontakurssin jälkeen on vuosittain järjestetty monenlaisia kursseja. On ollut ompelukurssia muotinäytöksineen, puutarhakurssia, nahka- ja plastiikkakurssia, lampunvarjostinkurssia, karstaus- ja kehräyskurssia, revinnäiskurssia, kangaspäähinekurssia, kaavojenkäyttökurssia, joulukoristekurssia ja tietenkin erilaisia ruokakursseja: mm. kasvisruokakursseja, sieni- ja juuresruokakursseja, väli- ja iltapalakursseja sekä vierastarjottavien kursseja. Marttapukuja on tehty vuosien mittaan useillakin ompelukursseilla.

Opintotoiminnan lisäksi Martat ovat myös retkeilleet ahkerasti eri puolilla maatamme. Retkien kohteina ovat olleet niin Hämeen, Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson kuin luonnollisesti myös Uudenmaan kaupungit, kylät, nähtävyydet, teollisuuslaitokset ja museot. Aluksi retket olivat yksipäiväisiä, mutta sittemmin on tehty myös kaksipäiväisiä retkiä, joista pisimmät ovat ulottuneet Tukholmaan, Tallinnaan, Ahvenanmaalle, Rovaniemelle ja Heinävedelle. Vuosittaisille Marttaliiton Emäntäpäiville on osallistuttu monina vuosina isollakin joukolla. Myös teatterimatkoja on tehty paitsi pääkaupunkiseudun teattereihin, myös lukuisille maakuntien näyttämöille.

Klaukkalan Martat ovat vuosien kuluessa osallistuneet monenlaiseen avustustoimintaan. 1950- ja 60-luvuilla tuettiin mm. Suomussalmen orpokoti Betaniaa, oman kylän nuorisoseuraa sekä Marttatalon rakentamista Helsingissä. Myös rajaseudun lapsiperheitä muistettiin useana vuotena vaate- ja kenkäpaketein. 70- ja 80-luvulla avustuksen kohteina ovat olleet mm. SOS Lapsikylät, polioinvalidien Vihtijärvellä sijainnut Kaislaranta-koti, Järvenpään invalidien ammattikoulu, Syöpäsäätiö sekä CP-lapset. Viroon Kehtnan maatalouskoululle sekä Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyksen kudonta-asemalle on lahjoitettu kangaspuut. Klaukkalan Seurakuntakeskukselle kudottiin ja lahjoitettiin Nurmijärvi-ryijy vuonna 1973. Klaukkalan Martat ovat olleet vuosittain avustamassa myös SPR:n sekä Sotainvalidien ja Sotaveteraanien keräyksissä. Monena vuotena on myös tuettu ja tuetaan edelleen Klaukkalan koulun kotitalousopetusta jakamalla stipendejä. Erityisesti on mainittava Marttojen antama työpanos Taaborin Kivi-juhlilla. Juhlien alusta asti, 1950-luvulta lähtien, Martat ovat olleet auttamassa tarjoilun järjestämisessä. Lisäksi seurakunnan ja kansalaisopiston kanssa on tehty ja tehdään tiivistä yhteistyötä.

Martat ovat sekä yhteiskunnallisia vaikuttajia että käytännön toimijoita. Järjestönä ja jäseninä Martat haluavat toimia kestävän kehityksen puolesta. Siten ympäristöasiat ja kuluttajien tietoisuus valintojensa vaikutuksista ovat Martoille läheisiä aiheita. 2000-luvun alussa Klaukkalan Martat järjestivät kahtena vuotena yhdessä kunnan ympäristöjaoksen kanssa ”Ekoreppu”-ympäristötapahtuman. Niinpä Martat saivat vuonna 2004 kunnan ympäristöpalkinnon. Hyvin suosittu ja kysytty on myös ollut Klaukkalan Marttojen nykyään taas vuosittain järjestämä lumppukeräys. Lumppuja kerättiin jo 1970-luvulla, ja nyt vuosien tauon jälkeen, keräys on otettu uudelleen ohjelmaan.

Ajat muuttuvat ja myös Marttojen toiminta on muuttunut ja muuttuu aikojen myötä. Yhdistyksessä pyritään tiiviisti pysymään ajan sykkeessä mukana. Perusajatus on kuitenkin edelleen pysynyt samana: kotien henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäminen, oman itsensä jatkuva kehittäminen, tietojen ja taitojen lisääminen sekä vireä osallistuminen kyläyhteisön elämään. Vain toimintatavat kenties muuttuvat.

Marttaillat, joihin nykyisin osallistuu kerrallaan noin 30 jäsentä, tarjoavat mahdolli-suuden tutustua kanssasisariin ja avataa elämänpiiriä. Kahvituokion ja seurustelun lisäksi marttaillassa on aina joko jonkun vierailijan tai oman jäsenen alustus erilaisista aiheista. On pidetty terveysiltoja, kirjallisuus-, käsityö- ja puutarhailtoja, kotiseutu-, ravitsemus- ja perintösuunnitteluiltoja. Aiheesta käydään usein vilkasta keskustelua. Tärkeää ja rentouttavaa on kuitenkin iloinen toisten tapaaminen ja irtautuminen arjesta. Marttojen ikähaarukka on melko laaja ulottuen noin kolmekymppisistä jopa yhdeksänkymmentä vuotta täyttäneisiin – ehkä kohta aina satavuotiaisiin saakka!

Martat ovat siis monessa, myös kylän kehityksessä, mukana tunnuksella ”Martta – nainen ajassa”.  

Alkuperäinen teksti: Pirkko Veijonen, 2007